Juha Taskinen

Juha ”Norppa” Taskinen Savonlinna.Valittiin neljänneksi kylähulluksi Kemissä 1996. Osaamista, rohkeutta, optimismia.

Itseoppinut kuva-alan lentojätkä, elokuvaohjaaja, maailmanmatkaaja, maanviljelijä ja metsuri, saimaannorppien suojelija sekä pitkien matkojen uimari.

Taskinen on syntynyt kuudes maaliskuuta kansainvälisenä Polaarivuotena 1958, kirjailija Joel Lehtosen syntymäkylään. Maanviljelijä-metsurin ammatti vaihtui vuonna 1991 lypsykarjasta luopumisen jälkeen lopullisesti kameraan ja siitä alkoi elokuvantekijän ja kirjailijan ammatti. Taskinen on kansakoulupohjalta ja itseoppineena tehnyt vuoteen 2015 mennessä 36 dokumenttielokuvaa ja kymmenen kirjaa joista neljä kokonaan omia. Juhan tuotannot ovat keränneet kymmeniä kotimaisia ja kansainvälisiä palkintoja, mm. Vuoden luontokuva, Vuoden luontokirja, Euroopan paras elokuva, Kirjallisuuden Karjala-palkinto, Aasia Wiildlife-elokuvajuhlien pääpalkinto ja kaksi kertaa Valtion tiedonjulkistamispalkinto jne.

”Paras palkinto minulle on syntyä omalle kylälle keskelle maailman kauneinta järveä-Saimaata ja sen norppaa. Täältä olen saanut voimani näitä rantoja puolustanut ja lähtenyt täältä maailman ääriin.” Toteaa Taskinen. Elokuvausmatkat ovatkin vieneet tekijän kuudelle mantereelle. ”Etelämanner on kiehtonut minua aina ja päätin lähteä sinne elokuvantekoon. Esitin ideani Suomen Etelämannertutkimuksen vetäjille, FINNARP:ille. Rahoitusta matkalle ei ollut, mutta päätin, että sinne menen, vaikka menisi viimeisetkin siemenperunat!” Taskinen läpäisi vaadittavat testit, sai rahoituksen ja vietti 2,5kk vuodenvaihteessa 2007-2008  Suomen retkikunnan mukana Kuningatar Maudin maassa Itä-Antarktiksella. Tältä matkalta syntyi ensimmäinen suomalainen Etelämanner-elokuva, Matka Valtavaan.

Kylätoiminta on ollut aina vireää Taskisen kotikylässä. Vienan ja Laatokan-Karjalan kuvausmatkoilla Juha sai idean kotikylä-tsasounan rakentamiseksi kylään jossa ei ollut yhtään ortodoksia. Hanketta varten ja kulttuurisillan rakentamiseksi perustettiin Haukiniemen kulttuurikyläyhdistys. Hirsityöt ja puutavara tilattiin poikkeuksellisesti noin 700km päästä Venäjältä, Vienankarjalan Paanajärven kylästä, Kemijoen varrelta. Näin Haukiniemi pystyi tukemaan runokylän elämää ja kirvesmiestaitoja. Tsasouna vihittiin käyttöön heinäkuussa 2013 ja palvelee nyt ”kulttuuritalona” ja ekumeenisena temppelinä laajalla alueella.

”Tarvitaan tahtotila!” Taskisen kylähulluuden motto on osuva. Hän päätti uida ja juurikaan harjoittelematta Saimaan puolesta kesällä 2013 Joensuusta  Imatralle.  Taskinen ponnisteli 24 päivää ja pääsi perille 250km jälkeen tehden Suomen pisimmän avovesiuinnin!